Ismo Alanko – Matkailun avara maailma

Mä halusin jotain parempaa
Ei jaksanut kaupungin rumaa naamaa
Mä päätin vaihtaa maisemaa
Ja muuta maata heilasta

Siellä ei käyty hiljaista vuoropuhelua
Talot laskivat leikkiä, pitivät melua
Ja ne suurimmat suorastaan hohottivat
Tornit kohottivat maljoja elämälle

Matkailun avara maailma
Matkailun avara maailma

Mä nautin, lihoin, humalluin
Pesin kasvoni, katujen yöhön hukuin
Ja tahdoin lisää huumaantua
Läksin etsimään helppoa ratkaisua

Löysin mukavia mustia miehiä
Kivoja kavereita, oikeita kotipojuja
Ne lojuivat varjojen alla asfalttipihalla
Joivat olutta ja nauroivat turisteille

Herra lupasivat tuoda mulle mitä kyselin
Käskivät mennä baariin odottamaan, minä menin
Kerroin olevani pohjoisesta, tavara saapui
Kun mä maksoin sen, olin onnellinen

Matkailun avara maailma
Matkailun avara maailma

Mä sukelsin härskiin käymälään
Tarkastamaan tavaran ja vetämään
Mutta paketissa oli vain paperia
Syöksyin ulos ja kirosin kaveria

(Perkele)

No mä löysin sen, aloin valitusvirren
Mut se murisikin törkeän vastasyytöksen
Et olin antanu liian vähän seteleitä
Heittänyt rojut päissäni pönttöön

Toinen selitteli siinä että kaikki kyllä hoituu
Toinen noitui, mua vaati lisää rahaa, repi hihasta
Veti turpaan niin että taskut tyhjeni
Olin selvä kuin vesi, humalani meni

Matkailun avara maailma
Matkailun avara maailma
Matkailun avara maailma
Matkailun mahtava maailma