Iida Mistähänä tämä biisi kertoo? Olemme sellaisia kuin olemme ja sillä hyvä…
”They wanna know what we do when we’re in the crib
If we tokin’ , tokin’
So I tell’em : I don’t know why you’re askin’
Do it look like I’ve been smokin’?
They wanna know if I know somebody, that know somebody,
that know some drugs.
So I tell Them how to fuck with you.
Do I look like I sell drugs? Niggah!”
Biisi kertoo kaverista, jota elämä ei ole hellinyt. Hän asui slummissa, isä oli työtön ja väkivaltainen. Tätä kaikkea hän pakenee huumeiden tuomaan hyvään oloon.
”The childhood part of my life wasn’t very pretty
You see, I was born and raised in the slums of the city
It was a one-room shack we slept in, the children beside me
We hardly had enough food or rooms
It was a hard time
Needed somethin’ to ease my troubled mind.
Ooooh listen
Father didn’t know the meaning of work
He disrespected Mama and treated her slightly
I left home seekin’ a job that I never did find
The first thing, downhearted, I took to Cloud 9”
Monenmoisten kemikaalien käytöstähän tässä lauletaan…
Aika onnistunut trippi- tai käyttökuvaus.
”And all I see is little dots
Some are smeared and some are spots
Feels like a murder but that’s alright
Somebody said there’s too much light
Pull down the shade and it’s alright
It’ll be over in a minute or two.
I’m charged up…Don’t put me down
Don’t feel like talking…Don’t mess around
I feel mean…I feel O.K.
I’m charged up…Electricity”
Biisi kertoo Heroiinin käytöstä ja sen vierotusoireista…
”Lying in my plastic bed
Thinking how thinking how things wern’t so cool me
My baby likes to shoot pool
I like lying naked in my bedroom
Tying off that dinosaur tonight
It used to be so cool
Now I’ve got the needle
I can shake
But I can’t bleed
Take it away, but I want more and more
One day I’m gonna loose the war”
Biisissä kuvataan yhtä bileiltaa, jossa vedetään nappeja ja lähdetään juhlimaan. Ehdottomasti yksi parhaista käyttökokemusta kuvaavista biiseistä…
”Maybe i shouldnt have done the second one, i feel all fidgety and warm…
(People pushin’ by, and walkin’ off into the night)
Whoa, everything in the room is spinning, i think i’m going to fall down,
my heart’s beating to quick, i’m fucking tripping out.
I wonder whether they got in, turned away no doubt.
Who cares, this is a tune coming in, that who where hes like…”
Steppenwolfin hauskasti nimetyssä biisissä kritisoidaan USA:n hallituksen päätöstä tehdä kannabiksesta laiton huume.
”Well it’s evil, wicked, mean and nasty
(Don’t step on the grass, Sam)
And it will ruin our fair country
(Don’t be such an ass, Sam)
Well, it will hook your Sue and Johnny
(You’re so full of bull, Sam)
All will pay that disagree with me
(Please give up you already lost the fight, alright)”
Jefferson Airplanen White Rabbit -biisin hengessä tässä biisissä trippaillaan.
”Me oltiin siinä viistoista vuotiaita ku alettiin metskaamaan valkosta jänistä.
Frendit poltti bongii, imppas toluu, veti pameja jotku veti rännii, mut mä olin enimmäkseen kännissä.
Ekat vedot värähti sillon me se nähtiin. Se nuuski ilmaa sysimustan metsän reunassa.
Tottakai se metsä oli ihan vitun synkkä, sä et löydä aurinkoista metsää yhdestäkään sadusta.
Solin aikaan menin vielä sekasin jämistä, seurattiin jänistä.
Osa oli ihan vitun hädissään, ne pelkäs ku metsä oli synkkä, kandeeks sinne mennä?
Pelkäs että homma ehkä saattas lähtee käsistä.”
Voisko tässä olla kyseessä aikuisen ja lapsen välisestä keskustelusta huumeista?!?
”Please take it easy it can’t all be my fault
I haven’t made half the mistakes
That you’ve listed so far
Oh baby let me explain something
It’s all down to drugs
At least I remember taking the and not a lot else
It seems I’ve stepped over lines
You’ve drawn again and again
But if the ecstacy’s in the wit is definitely out
Dr. Jekyll is wrestling Hyde for my pride”
Tyttö yrittää auttaa poikakaveriaan irti aineista. Kaveri haluaisi ja yrittääkin, mutta ei onnistu. Nikki Sixxillä on tämänkaltaisista tilanteista riittävästi omakohtaisia kokemuksia, että kykenee kirjoittamaan pirun hyvin.
”She lights a candle, but she doesn’t know why.
She wants to save me, but i’m barely alive.
My soul is thirsty. I just wanna get high.
Make her go away.
Now i’m hitting the wall and she begs me to quit,
And she drags me to church but i’m scared to commit,
And i’m loosing my mind ’cause she hides all my shit.
She wont go away.”
Hyvinkin paljon omakohtaisen The Heroin Diaries -albumin avausrauta ajaa sanoituksillaan kuuntelijan sisään Nikki Sixxin huumehelvettiin. Hienosti onnistuu tämä alku… oivallinen kuvaus siitä, kuinka juhlapäivät ovat addiktille yhtä helvettiä, masennusta ja epätoivoa.
”December 25th, 1986 – Van Nuys.
Merry Christmas.
That’s what people say at Christmas, right? Except normally they have someone to say it to.
They have friends and family,
And they haven’t been crouched naked under a Christmas tree with a needle in their arm like an insane person in a mansion in Van Nuys.
They’re not out of their minds, they’re not writing in a diary,
And they’re definitely not watching their holiday spirit coagulate in a spoon.
I didn’t speak to a single person today. I figured why should I ruin their fucking Christmas.
I’ve started a new diary and this time I have a few new reasons.
One, I have no friends left.
Two, so I can read back and remember what I did the day before.
And three, so if I die, at least I leave a nice little suicide note of my life.
It’s just me and you, diary. Welcome to my fucked up life.
Nobody would believe the shit that happens in my head, it’s haunted.
Now that I’ve come down from the drugs it seems like a sick play that I saw in a theater somewhere.
Thirty minutes ago, I could’ve killed someone.
Or better yet, myself.”
Biisin alku kertoo Nikki Sixxin lapsuudesta ja syistä, jotka vaikuttivat hänen ajautumiseensa huumeiden käyttäjäksi. Loppupuoli kertoo hänen yliannostuksestaan, joka melkein tappoi hänet.
”You can lead him to the ambulance
But you cannot make him live
No, you cannot make me live!
You can lead him to the ambulance
Lead me home!
But you cannot make him live
Would, could I have done differently
You never said there was anything wrong
Now the drugs, they give me encouragement
Why? Why? Why?”